skrubu

Piraattiliiton uutisissa spekuloidaan: Sonera sensuroi Anonymousin domainia?

Koska en ole Anonymousin saitilla koskaan käynyt päätin seurata jutussa olevaa linkkiä.

Selain ilmoitti pitkän odottelun jälkeen, ettei löydä mitään osoitteesta anonops.eu. Kokeilin varmuudeksi muitakin selaimia kuin yleensä käyttämääni Chromea. Eipä onnistunut parilla muullakaan selaimella palveluun pääseminen. Mitenkäs nyt näin?

Mitä kertoo Down for everyone or just me? Sehän sanoo, että kyllä osoitteessa anonops.eu on elämää. Missä siis mättää, kun ei Anonymouksen sivut aukea?

Niinpä, ihan koska rupesi asia kiinnostamaan hiukan enemmän, päätin kokeilla kännykällä. Naputtelin osoitteen pienelle ruudulle ja ilman suurempia odotusaikoja sain näyviin Anonymouksen etusivun.

Onko minun siis ymmärrettävä, että Welhon kautta avautuva maailma ei ole sama kuin Saunalahden tarjoama?

Päätin päivittää internettini nyt kun Welho on laittanut pakettinsa uusiksi. Kävin jokusen kerran heidän verkkopalvelussaan katselemassa ja olin useamman kerran jo viittä vaille painamassa tilauspainiketta, kun jätin homman kesken.

Jos Welholla katseltaisiin analytiikkaa, niin mitäköhän siellä ajateltaisiin? Ehkä siellä mietittäisiin kyseisen sivun taittoa ja sisältöä ihmetellen mikä pelotti asiakkaan pois useamman kerran? Vaikka tuskin siellä kukaan huomaa, että jo yli kymmenen vuotta Welhon asiakkaana ollut tyyppi jättää tilausprosessin monesti kesken.

Kun sitten päivänä eräänä olin – en osaa sanoa monettako kertaa – taas siinä tilauspainikkeen ääressä, kaikki tiedot lomakkeisiin täytettyinä, jäin miettimään että mikä on, kun en saa tilatuksi. Mikä estää? Se ei ole hinta. Se ei ole se, ettenkö ymmärtäisi mitä olen hankkimassa. Eikä minulla ole mitään Welhoa vastaankaan.

Pim! Yllättäen tajusin. Olin käynyt läpi (melkein) koko prosessin ilman, että missään olisi kerrottu miten vaihto nykymodeemista uuteen tapahtuu. Olenko ehkä ilman nettiä jonkun aikaa? Joudunko olemaan kotona 3-10 päivän kuluttua tilauksen käsittelystä klo 6.30-21 välisenä aikana jotta joku lähettipalvelu voi tuoda laatikollisen uutta rautaa? Entä vievätkö ne mennessään entisen? Meinaan aikaisemmin kun on vaihtanut nopeampaan, on joutunut lievään kuulusteluun jos ei ole ollut kaikki pahvit, johdot, liittimet ja tilpehöörit mukana. Voisiko vaihdon hoitaa Welhon putiikissa? Olin epätietoinen: Siksi en tilannut.

Tajutessani mistä kenkä puristi huomasin asiakaspalvelun numeron Welhon verkkosivulla siinä kohtaa tilausprosessia johon olin jumittunut ja päätin soittaa.

Hitto, että vihaan automatisoituja puhelinvaihteita. Paina yksi jos haluat sitä, paina kaksi jos haluat tätä. Koskaan ei kerrota montako vaihtoehtoa on tulossa ja niinpä sitä on pakko kuunnella kaikki läpi, että tietää sitten lopuksi painaa sitä perhanan ykköstä. Mutta kun olin päässyt kylmän koneellisen osuuden läpi, vastasikin asiakaspalvelija aika nopeasti (nopeammin kuin Saunalahti/Elisa jossa ilmoitetaan keskimääräinen odotusaika, esim. 3 minuuttia, mutta sitten sitä kuuntelee hissimusiikkia ainakin seitsemän kertaa pidempään).

Siinä sitten asiakaspalvelun kanssa jutellessani käy ilmi, että Welhon modeemin vaihto (=nopeampi nettiliittymä) toimii niin, että lähettävät uuden laitteen postissa eikä vanhaa tarvitse palauttaa. Yllätyin. Mitä minä tällä vanhalla sitten, kysyin, johon Welhon edustaja vastaamaan, että minulla on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa jos en halua laitetta omaan digimuseeoni (toim. huom.: ei oikeasti käytetty termi vaan kirjoittajan tulkinta). Voin viedä modeemin Welhon putiikkiin josta se hoidetaan jätekierrätykseen oikealla tavalla. Tai voin antaa modeemin jollekin joka voisi tarvita nettiä sillä nopeudella joka minulla on nyt, jolloin itse saan yhden ilmaisen kuukauden uudella nopeudella ja se joka ottaa vanhan modeemini saa kaksi ilmaista kuukautta ja jatkaa listahinnoin sen jälkeen jos niin haluaa. En oikein tajunnut miten modeemin siirto tapahtuisi, mutta tutkin asiaa, sillä se on houkutteleva idea.

Kiitin tiedosta ja tilasin uuden modeemin. Tämän jälkeen painotin asiakaspalvelijalle, että tämän on ilmoitettava Welhossa sille/niille jotka ovat nettipalvelunsa vastaavia, palvelunsa puutteista: tilausprosessi, vaikka muuten on selkeä, ei vala luottamusta sillä missään ei kerrota miten toimitus tapahtuu (tai sitä ei huomaa vaikka käy palvelussa useasti) eikä siellä myöskään kerrota modeemin lahjoituksen mahdollisuudesta (kiva mahdollisuus auttaa muita ja Welholle lisämyyntiä mahdollistava liike). Lupasi kertoa viestin eteenpäin (olen skeptinen sen suhteen, että mitään tulee muuttumaan, mutta hei, ainakin yritin).

Mitä tästä opimme?

Unta odotellessani, tässä ajankulukseni ajattelin jos vaikka meemin ottaa plöräyttäisi maailmalle. Tämän bongasin Erkan Deliciouksesta.

Vasemmalta oikealle tuotemerkkejä ja logoja (myös ikoneita) jotka ovat näköpiirissäni tässä koneen ääressä istuessani (jos ei virallista merkkiä näy, ei sitä siis mainita, vaikka muuten tunnistaisinkin esimerkiksi tuossa olevien saksien valmistajan).

Topfield (kaukosäädin)
Samsung (kaukosäädin)
Muppet Show (Fozzie -muki josta join kaakaota kun uni ei tullutkaan)
Läkerol (tyhjä aski)
Topfield (digiboksi)
Apple (langaton tukiasema)
Panasonic (ikivanha stereolaite)
Verbatim (kovalevyn käyttöohje)
Suomalainen kirjakauppa (joululahja)
Rainbow (stidiaski)
Samsung (telkkari)
Sandisk (muistikortti)
Gyllene Skor (käyntikorttejani)
Kotapora (luettu)
MacBook Pro (tässä ei muuten lue Apple ollenkaan)
Jaiku (Adiumissa ja selaimessa)
Google (selaimessa)
Delicious (selaimessa)
Greasemonkey (selaimessa)
Adium (valikkorivillä)
Dropbox (valikkorivillä)
Caffeine (valikkorivillä)
Spotify (ruudulla)
LaCie (kovalevy)
Welho (lasku)
Logitech (hiiri)
Danfoss (termostaatti)
S-Market (paperikassi)

Noni, jos nyt uni tulis.

Nettiapu: Vaikka moni 58–69 -vuotiaista käyttääkin nettiä päivittäin, merkittävä osa ei käytä internetiä koskaan. Tutkimuksen mukaan viidennes senioreista tuntee jäävänsä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle.

Welho järjestää yhdessä Helsingin kaupunginkirjaston ja Enter ry:n kanssa 14.4.2008 alkaen Helsingin kirjastoissa senioreille suunnattuja ilmaisia internet-kursseja.

Disclaimer: Kyllä, työnantajani on mukana tukemassa tätä projektia, joten tämä on häpeilemätöntä oman hännän nostamista :)

Antakaas kun kerron yhdestä suhteestani. Se on yksi monista suhteistani ja se on jatkunut kohta kymmenen vuotta. Uskallan väittää tietäväni suhteeni toisesta osapuolesta enemmän kuin mitä tiesin kymmenen vuotta sitten, vaikka minua ei ehkä se hirveästi edes kiinnostaisi. Valitettavasti suhteeni toinen osapuoli ei ole kehittynyt vuosien mittaan ollenkaan. Ei edes edes niin, että toinen tietäisi mikä on sukupuoleni.

Kyseessä on asiakassuhde kaapelioperaattoriini, Welhoon.

Sain vastikään Welholta sähköpostia jossa pyysivät minua kertomaan millaisia ominaisuuksia arvostan digiboksissa (kysely, jonka olisin halunnut nähdä jo pari vuotta sitten). En yleensä osallistu tällaisiin lomakesulkeisiin, mutta ajattelin kuitenkin tällä kertaa käydä katsomassa, josko siellä olisi hyviä kysymyksiä (minulla kun on mielipiteitä digibokseista).

Kyselyssä ensimmäisenä minulta udellaan olenko mies vai nainen. Melkein kymmenen vuoden asiakassuhteen jälkeen olen kaapelioperaattorilleni neutri: sukupuoleton merkintä asiakasrekisterissä. Se ei tunnu kivalta.

Seuraavaksi minulta udellaan ikääni. Huh. Kaikkien näiden vuosien jälkeen? Enkö minä muka ole koskaan antanut Welholle tietoja itsestäni. Olen varmasti. Miksi niitä siis kysytään uudestaan?

Minulta kysytään lopuksi jopa sähköpostiosoitetta, vaikka kutsu kyselyyn tuli sähköpostitse.

Kysynpä vaan, että mikä ihmeen asiakassuhde? Olen Welholle hajuton, mauton, sukupuoleton ja tuntemattoman ikäinen maksukone, epäpersoona, jolta kaikkien näiden vuosien jälkeen kysytään jopa jos olen televisio- ja/tai laajakaista-asiakas(!?). Ja tämä on siis se sama firma joka lähettää minulle laskun kerran kuukaudessa palveluistaan.

Voi hyvät hyssykät sentään.

Selityksenä asiakasdialogin huonouteen ei saa olla tekniikka, eli esimerkiksi se, että kysely on toteutettu jonkun toisen firman kyselypalvelun avulla: sellaisen, joka ei selvästikään kommunikoi asiakashallintajärjestelmän kanssa. Jos kysely oikeasti olisi bisneksen kannalta tärkeää, sen toteuttamiseen investoitaisiin kunnolla. Huono toteutus on huonoa asiakaspalvelua, se on ylimielistä asiakkaiden aliarvioimista. Se on väärä tapa.

Massamediamainen haulikolla sokeasti ampuminen omaan asiakaskuntaan on myös väärä tapa, ja samalla myös hyvin vanhanaikaista toimintaa. Maailma on muuttunut. Welhon pitäisi ymmärtää puhutella asiakkaitaan heimonsa jäseninä, ei massana lompakon omistavia tuntemattomia neutreja.

Welho viestittää minulle etten merkitse heille mitään. Miksi siis minun mielipiteeni merkitsisi sen enempää? Miksi minun pitäisi edes jaksaa välittää heidän kyselystään? Etenkin kun kyselyn kolmestatoista kohdasta vain kolme käsittelee ilmoitettua teemaa (”Olemme kehittämässä uusia digibokseja ja meitä kiinnostaa tietää, millaisia ominaisuuksia niissä pitäisi olla”).

Huokaus.

Hassua: välilasku. Rahat ottivat, kuittia en saanut, vaihtorahat kyllä. Mitäpä sitä kuitilla kun keskustelu oli hyvää ja antoisaa.

Matkalla kotiin huomasin että Helsingissä esillä olevat Sally Mannin kuvat ovat ihmisarvoa loukkaavia. Itse en sellaista huomannut kuvia katsellessani, ei käynyt edes mielessä. Ei edes Retretissä 1993. On kai käytävä uudestaan tarkistamassa. Kyllä minä tunnen sellaisia joiden mielestä lapset ovat sietämättömiä, mutta että ihmisarvoa loukkaavia?

Piti tässä muutakin. Jos en kuitenkaan.

Paitsi että Welho on näköjään päivittänyt sivujaan. Sieltä on kadonnut se kätevä sanakirja johon ehdin vuosien varrella tottua. Samalla aikaisempi tapa tunnistaa automaattisesti kaapelimodeemin käyttäjät on muuttunut pakolliseksi sisäänkirjautumiseksi. Nyt ei sitten enää ole mitään syytä käydä Welhon sivuilla.

Olipa kerran, kauan sitten eräänä sunnuntaina, puolitoista viikkoa sitten, kun osa niistä kanavista joista maksan ylimääräistä rahaa, näkyivät mustina ja äänettöminä.

Kaikki kanavapaketin kanavat eivät olleet pimeänä. Kuudesta kanavasta kaksi näkyi. Yksi joka on MTV:täkin huonompi ja toinen joka on ihan viihdyttävä. Mutta muut eivät näkyneet. Se oli päivä jolloin siis maksoin mustasta hiljaisuudesta. Harmitti. Etenkin kun sieltä olisi tullut ihan katsottavaa ohjelmaa.

Lähetin meiliä asiasta asiakaspalveluun (sunnuntaina illalla).

Minna vastasi Welhon nimissä (maanataina). Kirjoitti että on ikävä kuulla että on ongelmia. Kysyi mikä digiboksi on käytössä ja kertoi että siihen kannattaa tehdä tehdasasetusten palautus.

Ajatukseni, nähdessäni vastauksen, oli: öh? Siis ensin kysytään mikä laite on käytössä, ja ilman että tiedetään mikä laite on kyseessä annetaan ohje nollata laite kokonaan. Sain vastauksestaan vaikutelman ettei asiakaspalvelussa oikein tiedetä eikä välitetä.

Kerroin Minnalle mikä laite on kyseessä ja että kanavat toimivat taas, ilman että nollasin digiboksin.

Sain vastauksen Pasilta (tiistaina) joka kysyi joko kanavat näkyvät ja että tehdasasetusten palauttaminen olisi hyvä asia. Tai että jos vaikka kokeilisin vetää boksin seinästä. Se voisi auttaa.

Vastasin Pasille että olin jo kertonut että kanavat näkyvät. Enkä halua nollata laitetta joka muutenkin nollaa itsensä kontrolloimattomasti.

Sitä edelliseen viestiini (läh. maanantaina) vastasi Eveliina (keskiviikkona), joka suositteli että teen tehdasasetusten palautuksen, ”jotta kyseisiä ongelmia ei ilmene enää uudestaan”.

Koska en mielestäni ollut saanut vastausta siihen miksi maksamani kanavapaketin kanavista osa ei näkynyt, lähetin Eveliinalle kysymyksen jossa pyysin häntä millä tavalla tehdasasetusten palauttaminen korjaisi asian, mikä on digiboksissani vialla ja takaako nollaaminen sen ettei vastaavaa tule tapahtumaan uudestaan?

Sain vastauksen Susannalta (perjantaina), joka kertoi että ”tehdasasetusten palauttaminen palauttaa boxin alkuperäiset asetukset”. Ja että ”automaattinen kanavahaku hakee kanavat oikeille paikoilleen”.

Jos olisin ollut pahalla tuulella olisin sanonut no shit Sherlock! Ihanko totta? Mutta en ollut. Sen sijaan löin itseäni kontrolloimattomasti avokämmenellä otsaan useamman kerran inisten hampaiden välistä gniiiiih!

En siis saanut selvyyttä siihen miksi osa kanavista eivät näkyneet sunnuntaina. Sen sijaan sain viestejä neljältä eri henkilöltä jotka kaikki sanoivat että minun pitäisi rebootata digiboksi, mutta eivät antaneet siihen mitään perusteluita. Missä vaiheessa asiakaspalvelu päätti että ongelma on nimenomaan digiboksissani?

En voi sanoa olevani vakuuttunut saamastani palvelusta.

En voi myöskään sanoa olevani tyytyväinen palveluun. Minun on vaikea uskoa että vika on digiboksissa. Etenkin kun ei koko Norra-paketti pimentynyt vaan vain neljä kanavaa kuudesta. Voi tietenkin olla että laitteen nollaus auttaa. Voi myös olla että nollaus vain lisää työtä eikä vähennä ongelmia. Tiedä häntä. Asiakaspalvelun jengi ei ainakaan tunnu tietävän.

Pyysin anteeksi asiakaspalvelulta että vaivasin (lauantai) ja että keskustelun jatkaminen on ajanhaaskausta, niin minun kuin heidän. Alle tunnissa, Jenni (viides henkilö) vastasi, että ei ole ollenkaan varmaa että vika on digiboksissa, keskustelu vain ”tuntui nyt jotenkin kääntyneen siihen” ja että on parempi soittaa kuin lähettää sähköpostia sillä ongelmat pitää saada kiinni ”verekseltään” jotta voi todetta missä vika piilee.

Tulevaisuudessa, jos Welhon jakelemat televisiokanavat hiljenevät, lienee parasta vain lyödä itseään kontrolloimattomasti avokämmenellä otsaan ja inistä hampaiden välistä gnniiiiiiiih! Se ainakin tuottaa tuntuvia tuloksia.

Tai sitten tietenkin voi soittaa vikapäivystykseen, suoraan vikapäivystykseen, kulkematta asiakaspalveluruudun kautta.

Eilen sai lukea että äskettäin viisikymmentä vuotta täyttänyt EU on ottanut Applen, pian neljä vuotta vanhan, musiikkikaupan hampaisiinsa.

[...]kuluttajat voivat ostaa musiikkia ainoastaan asuinmaansa iTunes-kaupasta.

Lisäksi eri maiden hinnoissa on tuntuvia eroja.
–
Taloussanomat: Applea uhkaa miljardisakko

I feel a song coming on, sanoi Dame Edna aikanaan. Minä en tuntenut laulua tulevaksi, en suojattua tai suojaamatonta, vaan pitkän tekstin. Innostuneena EU:n näkemyksestä hyppäsin sanaisen ratsuni selkään ja suuntasin kohti tuulimyllyjä. Aloittelin hiukan pidempää kirjoitusta jossa oletin että Applen rajoitukset ovat levy-yhtiöiden vaatimuksia. Kaivelin tietoa sieltä täältä.

Ptruu! Ratsu raukka, hidas kuin etana: Tänään sitten saan lukea uutisista sen mitä eilen oletin (kiireessä sielläkin tainnut tulla jokunen kirjotusvrihe?).

Applen vastalauseen mukaan yhtiö on alusta lähtien yrittänyt tarjota yhden Euroopan kattavan kaupan, joka olisi kaikkien jäsenmaiden asukkaiden käytettävissä. Levy-yhtiöt ovat kuitenkin estäneet tämän väittäen, että niillä on lailliset oikedet päätää milaisia oikeuksia Applelle annetaan.
–
Tietokone: Apple torjuu EU:n syytökset

Ei sinänsä mikään yllätys. Ainahan levy-yhtiöt ovat kontrolloineet mitä musiikkia missäkin myydään. Ennen internettiäkin. Eipä ole siitä aikaisemmin tullut niin kovaa porua. Ja siihen on olemassa syy.

Distribution is the key aspect to making money in the music industry.
–
The Mac Observer: The Real Threat To Record Labels From The Apple Music Stores: Independence

Levy-yhtiöitä uhkaa miljardisakot? Missä sellainen otsikko?

Vaikka sanainen ratsuni ei eilen laukannut tarpeeksi nopeasti, ja ympäröivä maailma ajoi ohi, ajattelin kuitenkin julkaista sen mitä eilen löysin. Kävin nimittäin katsomassa paria verkkokauppaa. Renkaita potkimassa.

Ensin astelin reteästi Amazoniin.

Amazonin Euroopan verkkokaupoista voi tilata levyjä suomeen, posti kulkee ja Itella polkee. Eli ei rajoituksia sen suhteen. Mutta, samalla levyllä on eri maissa eri hinta. Esimerkkinä Rollareiden uusin, joka halvimmillaan on 9,99 € (amazon.fr) ja kalleimmillaan 13,29 € (amazon.co.uk) + postimaksut. Vertailuna, ihan vaan huvin vuoksi, sama levy Applen musiikkikaupasta 9,99 € (fr) ja 11,82 € (uk), ei postimaksuja.

Tuntuvia hintaeroja Amazonissa (mikä lienee hintaero ns. normaaleissa levykaupoissa?). Tottahan EU:n kilpailuviranomaiset ottavat huomioon Amazonin epäkoherentin hinnoittelun ja pyytävät heiltäkin lausuntoa asiasta?

Sitten siirryin internetin toiselle puolelle ja avasin oven Adoben putiikkiin.

Adobe harrastaa maakohtaisia (!) kauppoja EU:n internetissä. Oli siis paikallaan tehdä hintavertailua yhdestä heidän ohjelmistaan: Photoshop CS3 Mac (ei päivitys), englanniksi, toimitusmuotona lataus verkosta. Tässä jokunen poiminta euroissa (hintojahan ei pidä verrata ameriikan vastaaviin, sillä siellä ohjelma on vielä halvempi, sama ohjelma – samat bitit samassa järjestyksessä).

• 833,69 monessa Euroopan maassa, myös Suomessa
• 831.68 Tanskassa
• 826,80 Italiassa
• 798.70 Ruotsissa
• 717.52 Norjassa

Luxemburgin kaupassa ladattava versio maksaa 833,69, mutta jos tilaa ohjelman laatikossa, sisältäen CD:n ja painettua matskua, tippuu hinta, ollen vain 792,35. Mikä on hassua, koska laatikkoversio on yleensä kalliimpi. Tunnistikohan järjestelmä minut urkkijana, sillä sain ensin tanskan kaupassakin eurohinnat (fiksuja muks… eiku kauppasovelluksia). Ja jos tilaan Suomeen voin tilata vain suomihinnoin, asuinmaani Adobe-kaupasta.

Adobea uhkaa miljardisakot? Eipä ole sellaista otsikkoa näkynyt vaikka kyseessähän on bittivirran myynti, kuten Applenkin tapauksessa. Eiköhän EU:n aina valppaat virkamiehet ole jo varmasti tämänkin epäkohdan kimpussa. Hmm…? Jotenkin tuntuu siltä, että eivät ole.

Do you think it’s fine that a CD plays in all CD players but that an iTunes song only plays in an iPod? I don’t. Something has to change.
–
Komissaari Meglena Kuneva

Apple on varmaan helpompi syyllistää kuin levy-yhtiöt, ja näyttävämpi kaato (jos sellainen tulee) kuin esim. Universal, jonka brändillä ei Edwin Eurooppalaiselle ole murto-osaakaan siitä voimasta joka on iPodilla. Jossain päin Keski-Euroopan viidakoita gorillat jo karjuen takovat rintojaan ja simpanssit hyppivät villisti kirkuen. Uhuhuhu! Uhuhuhu!

Niin ja Applehan on ameriikkalainen yhtiö. Levy-yhtiöistä, siis niistä neljästä suuresta, kaksi ja puoli on Eurooppalaisia (Steve Jobs: Thoughts on Music, 6.2.2007).

Odottelen jännityksellä miten tämä tapaus etenee. Rankaisevatko EU:n kuluttaja-asiavirkamiehet niitä tahoja jotka pakottavat musiikkimyynnin rajoituksiin vai saako Apple syyt niskoilleen, ammutaanko viestinviejä?

Jatkoa odotellessa voin antaa kuolan valua suupielistä ja hakkua kotimaisia nettimusiikkikauppoja kuten MTV3, Welho, NetAnttila, Musiikkilataamo… Yksikään näistä ei myy musiikkia jota voisin edes tietokoneellani soittaa, saatikka siirtää sitä omaan ’mp3′-soittimeen (hassu termi). Oikeastaan kaikki musiikkikaupat, jotka IFPIn ylläpitämällä latauslistalla mainitaan, ei ole vain käyttöjärjestelmärajoitteisia, vaan myös niin mediasoitin-, kuin myös selainrajoitteisia. Microsoftin musiikkikauppaan en edes pääse katselemaan. Hesarin kännykkäversio musiikkilataamosta ei tue minun puhelintani.

Miksi listalta puutuu iTunes Store? Luulisi että se on iso tekijä digitaalisen musiikkikaupan alalla?

Hmm.. hetkinen – IFPIn lista tietokoneella/puhelimella ladatusta musiikista? Eikös IFPIn apulaisjohtaja Kyyrä tässä jokunen aika sitten ollut sitä mieltä että musiikin kuuntelussa kaikki paitsi stereo tai autoradio on ekstraa ja että ei pidä odottaa että se toimii… ai mutta, siinähän olikin puhe vain CD-levyistä ja miten ne ovat kopiosuojaamattomia, tai ainakin hyvin harva on. Tai miten se nyt menikään?

Ajat muuttuvat, tavat muuttuvat. Nyt sitä ekstraakin sitten oikein listataan.

No, tästähän olen kirjoittanut jo aikaisemmin. Turha jauhaa asiaa tätä enempää.

Paitsi että tähän on pakko linkittää: EFFI: Kopiosuojaukset uhka kotimaisille verkon sisältöpalveluille.