Opiskelutonni
En oikein kykene uskomaan näitä virallisia selityksiä suunnitellulle opintomaksulle. Tai no kyllä sen, että oppilaitokset saisivat lisää rahaa, mutta mikä Paroni von Münchhausen on keksinyt tämän:
Opintomaksuehdotuksen taustalla on aikomus nopeuttaa korkeakouluopintojen suorittamista.
–
Ilta-Sanomat: Opetusministeriö kaavailee 1000 euron pakollista opintomaksua
Öh?
Se, että jengi on tottunut opiskelupaikan maksavan 0 €/v ja jos hintaa nostetaan niin motivaatio valmistua opiskeluistaan nopeammin vahvistuisi (”Onpas hintavaa, no minä hoidan tuon alta pois nopeammin, että ei tule hirveän kalliiksi”)?
Opiskelupaikka ei ehkä maksa (ei vaadi opiskelijoita rahaa vastineeksi opetuksesta), mutta en usko monenkaan opiskelijan kuvittelevan opiskelun olevan ilmaista. Opiskeleminen maksaa, se maksaa opintolainan, sivuduunin ja kesätyön eikä sekään ei aina riitä.
Jos opintomaksu astuu voimaan ja opintolainan ylärajaa nostetaan opintomaksun verran, siirtyy pankilta lisää rahaa opinahjoille opiskelijoiden kautta, mutta ei sillä ole mitään vaikutusta opiskelumotivaatioon. Ei opiskelija sitä rahaa kuitenkaan koskaan konkreettisesti näe, numeroita paperilla vaan ja lainahan menee takaisinmaksuun vasta kun on työpaikka ja hyvä palkka.
Mieleen tulee esimerkki, Dan Arielyn kirjasta Predicatbly Irrational. Sveitsiläisessä päivähoitopaikassa muistutusten sijaan lapsiensa hakemisesta myöhästeleviä vanhempia päätettin sakottaa. Ajateltiin, että raha olisi vanhemmille insentiivi olla tarkempi. Toisin kävi. Sakotetut vanhemmat myöhästelivät useammin kuin ilman sakkoa. Miksi? Raha sai vanhemmat tuntemaan vähemmän syyllisyyttä (sosiaalista painetta) sillä nyt he mielestään maksoivat lisäpalvelusta. Päiväkoti päätti poistaa sakon, mutta se ei palauttanut tilannetta entiselleen: Koska sosiaalinen paine oli jo poistettu tuomalla raha mukaan yhtälöön ja vanhemmille näin annettu myöhästymiselle selkeä ekonominen arvo, ei sakon poistaminen (hinnan pudottaminen nollaan euroon) tuonut sosiaalista painetta takaisin vaan antoi vanhemmille vaikutelman siitä, että he saavat lisäpalvelun ilmaiseksi (säästivät rahaa).
En tiedä voiko yllä olevaa esimerkkiä soveltaa opiskelumaailmaan (ei varmaan suoraan tuollaisenaan), mutta se on varmaa, että opintomaksu, jos se astuu voimaan, tulee muuttamaan opiskelijan ja oppilaitoksen suhdetta. Jos ei muuten, niin ainakin sen suhteen, että opintomaksu tekee opiskelijoista maksajia. Kun jostain maksaa, odottaa saavansa jotain paljon laadukkaampaa kuin se minkä sai ilmaiseksi, muuten ei ole tyytväinen (”Tästäkö minä maksan tuhat euroa vuodessa?”). Raha antaa maksajalle syyn olla tyytymättömämpi ja tämä tulee näkymään etenkin kiistatilanteissa.
Avaisanat: iltasanomat, käyttäytyminen, opintomaksu, opiskelu, raha

