skrubu

Niin. Sitä minä vaan, että olisi tavallaan aika kiva, tulin ajatelleeksi kun junassa istuin, jos jossain olisi tarjolla semmoinen aikataulu joka kertoisi moneltako juna on milläkin pysäkillä. Meinaan siinä sitä istuu junassa ja ei ole mitään hajua mistään sellaisesta, että missä kaikkialla juna pysähtyy ja monelta, paitsi mitä nyt joskus tipoittain kuulutukset kertovat. Kivahan se olisi, jos tämä Kiva Aikataulu (nimiehdotus, saa käyttää ihan ilmaiseksi) kävisi ja kukkuisi puhelimessa.

Voisin aikataululle ilmoittaa, tai ehkä se jotenkin jo tietäisi, koska olen lipun ostanut (Kivan Aikataulun kautta?), että istun ikkunapaikalla 33, vaunussa 7 ja, että juna on IC49 sekä sen mistä minne reissaan, monelta on lähtö ja monelta pitäisi olla perillä ja kaikki tuommoinen mitä nyt reissusta noin yleensä voi tietää. Siinä voisi sitten katsoa, ajankuluksi vaikka, mikä on seuraava asema (junan omat kuulutukset ovat joskus todella hiljaisia tai lähes kuulumattomia) ja paljonko sinne on matkaa niin ajallisesti kuin kilometreinä. Samalla voisi seurata ollaanko myöhässä ja kuinka hirveästi (tai ehkä, yllättäen, ei ollenkaan ;).

Ohjelma puhelimessa voisi sitten iskeä vaikka mitä tarinaa matkalla. Junalivefeedi, tavallaan. Paikkojen nimiä, junan nopeutta, paljonko pienempi hiilijalanjälki tällä hetkellä on junalla matkustaessa syntynyt verrattuna jos vaikka olisi skootterilla liikenteessä.

Sellainen olisi kiva. Etenkin kiva se olisi, jos siinä sitten vielä olisi vaikka junan vaunukartta, joka kertoisi erilaisten vaunujen erikoisuudet (allergia, lapset, kotieläimet, tupakkakoppi jne) sekä tietenkin ravintolavaunun tai -vaunujen (joissain junissa niitä on kaksi) sijainnin omaan paikkaan nähden ja onko kyseessä enemmän ruokailu- vai juomailuvaunu. Siihen voisi varmaan jonkun mainoksenkin laittaa. Että jättilihis kahdella nakilla nyt miinus viisi prosenttia. Sikakallis ja ylihintainen se yhä olisi, mutta alennus on aina alennus.

Sinulla on vielä kolme tuntia aikaa, ennen kuin juna saapuu sinne minne olet menossa. Siinä ajassa ehdit syödä parikin jättilihistä kahdella nakilla. Ravintolavaunu on siitä sinun paikalta vain kaksi vaunua menosuuntaan. Kahvit kaupanpäälle? Tuskin tietenkään junahinnoin, mutta ajatustasolla kyllä. Oikeasti ehkä joku muu houkutin. Aikainen aamu? Tule nauttimaan aamiainen vaunussa 4. Mahdollisesti ehkä jopa hinnasto. Digitaalinen kanta-asiakaskunponki? Joka kymmenes sumppi ilmaiseksi. Ehkä tieto siitä onko junassa tarjoiluvaunu. Ja ehkä visailu, jossa kysytään vaikka jos Visa Electron toimii junassa (johon kaikki vastaavat tietenkin ei, koska ei se koskaan toimi junassa). Mahdollisesti jopa kilpailu jossa ihan olisi oikeita voittojakin?

Tai jos istuu uppoutuneena filosofisiin ajatuksiin siinä juomapainoitteisessa ravintolavaunussa, niin tämä Kiva Aikataulu voisi ilmoittaa, että puolen tunnin kuluttua sinun olisi aika kiivetä junasta, joten nyt vessan kautta omalle paikalle keräämään kamppeet kasaan, hopihopi. Sää asemalla näyttäisi olevan lämmin ja aurinkoinen, mutta tuulinen joten pidä hatustasi hyvin kiinni.

Sitten olisi kiva sellainen, että Kiva Aikataulu myös pitäisi matkustajan ajan tasalla kun tämä istuu esimerkiksi mykällä asemalla, kuten kävi tässä vastikään: Ei mitään kuulutuksia siitä, että juna on myöhässä. Ei kuulutuksia myöskään kun juna sitten melkein 30 min myöhässä saapui raiteelle kaksi. Hiljaista oli lähtiessäkin, ei kuulunut mistään, että ”Avgåår. Fråån spåår. Tvåå. Trevligresa”. Kiva Aikataulu voisi tällaisissa tapauksissakin auttaa. Kertoa myös sen, että myöhästyminen johtuu esim. ratatöistä. Parempi tällaisenkin tiedon olisi olla vapaata ja kaikkien saatavissa kuin piilossa ja lukkojen takana.

Ehkä kaikenlainen, mutta tietenkin täysin vapaaehtoinen, Facebook- ja Twitter-integraatiokin olisi paikallaan. Ei ehkä vain siksi, että voisi ilmoitella missä menee, vaan siksi, että voisi tarkistaa onko junassa tuttuja.

Ja se mikä olisi myös oikein kivaa ja etenkin pitkillä matkoilla hyvää ajankulua olisi jos veturissa olisi kamera menosuuntaan päin ja jonka kuvaa voisi siitä puhelimen ruudulta pällistellä. Viuh ja suih maisemat vaihtuvat kun rautahevonen juoksee. Saavumme asemalle. Lähdemme asemalta. Minä ainakin katselisin. Katselisin sellaista junissa olevista monitoreistakin, mutta eihän niillä näytetä juuri mitään (edes hyödyllistä informaatiota).

Olisi helppoa keksiä lisää kaikenlaista Kivan Aikataulun avulla saatavaa junamatkaajalle ja VR:lle hyödyllistä ja mielenkiintoista juttua, mutta mitäpä minä niitä tähän, sillä tuskin tuollaista Kivaa Aikataulua koskaan kukaan tulee näkemään. Sellainen kun olisi aivan liian hyvää palvelua. Antaisivat edes tiedot vapaasti jakoon niin saisi joku silläkin jotain nykyaikaista tehtyä.

Koska kellot linja-autoissa usein (useimmiten?) eivät näytä oikeata aikaa, voisi kellolaitteiston vaihtaa satunnaislukugeneraattoriksi joka arpoisi lottonumeroita – se saattaisi olla edes jollain tasolla hyödyllistä.

Tai sitten ne, jotka miettivät ja toteuttavat julkisten liikennevälineiden internetyhteyksiä voisivat miettiä ja toteuttaa linja-autojen kelloille automaattisen tahdistuksen.

Kun Bangkokissa oli meno villeimmillään, jäin miettimään miten kätevää olisi jos Ulkoasianministeriön matkustustiedotteet löytyisivät myös Twitteristä. Se olisi varmasti vähemmän viihdyttävää kuin @shitmydadsays, ei niin katu-uskottavaa kuin @chucknorris_ mutta ehkä käyttökelpoisempaa kuin @big_ben_clock. Niinpä sitten, koska se ei ollut vaikeata, polkaisin käyntiin @matkustustied.

Sillä on jo kaksi tilaajaa.

Ravintola joka laskuttaa vedestä ruokailun yhteydessä, vaikuttaa ravintolalta jolla on taloudellisia vaikeuksia.

Tänään, meilallessani erään tutun kanssa joka on tulossa autolla tänne (”helvettiin”, kuten meilissä luki ;) Kehä III:n ulkopuolelta, tuli mieleen, että mistä löytyy pysäköintipaikat kätevästi kerättynä yhteen verkkopalveluun?

Okei, keskustan parkkihallit löytyvät ihan Googlen itsensä kasaamasta tiedosta, mutta niiden aukioloajat eivät juurikaan. Ja missä muut pysäköintialueet?

Siksipä hyödyllinen verkkopalvelu, jonka voisi toteuttaa samaan tyyliin kuin Eat.fi (loistava ja hyödyllinen palvelu kaikille meille jotka joskus syövät, ja toisinaan myös juovat, jotain) voisi olla esimerkiksi: Parkkipaikat.fi (osoite on tätä kirjoittaessa vapaa).

Loistavaahan olisi jos parkkihalleista saisi aukioloaikoijen lisäksi myös ajantasatietoa vapaista parkkipaikoista. Ehkä jopa mainoksia palveluista (ansaintamalli?).

Kadunvarsista ja muista paikoista voisi olla tariffi- ja muut tiedot (pysähtymis- ja pysäköintikiellot, niiden kellonajat sekä asukaspysäköintivyöhykkeet). Ja jos kaupungin tiedotus olisi järkevässä kuosissa, mukaan voisi liittää katujen auraukset ja muut tapahtumat jotka muuttavat normaaleja paikoituskäytäntöjä. Eikä pidä unohtaa saavutettavuutta kuten inva-pysäköintilupapaikat ja liikuntavammaisille sopivat parkkipaikat (tai esim. parkkihallien hissit).

Entä ne kaikki parkkipaikat keskustan ulkopuolella, tuolla pidemmällä, joista pääsee julkisilla keskustaan? Niidenhän pitäisi löytyä palvelusta myös ja tietenkin myös yhteysliikenteen aikataulut ja poikkeustiedot (yhteistyötä HSL:n kanssa?).

Liikennetieto olisi varmaan myös mukava lisä, ruuhkat ja sensemmoset. Eikä sisältöä tietenkään tarvitse tai edes kannata rajoittaa vain Helsinkiin.

Jos tiedot olisivat järkevässä muodossa, voisi parkkipaikkatiedot siirtää esimerkiksi GPS-laitteeseen. Ja tuosta saisi muuten myös killeriapplikaation iPhonelle (siihen mukaan esim. ”lappuliisoja täällä juuri nyt” -painike). Ja tottahan palvelun pitää tarjota API jotta kerättyä tietoa voi käyttää kätevästi muuallakin.

Nyt vaan pitää odotella, että joku polkasee tuollaisen pystyyn.

Kuinka moni on varannut hotellin verkon kautta? Aika moni varmaan. Entä mitä olette tehneet muistaaksenne varauksen? Tulostaneet sähköpostissa tulleen vahvistuksen paperille? Kirjoittaneet tiedot muistiin joko muistivihkoon tai liiton lähettämään almanakkaan? Ehkä leikanneet ja liimanneet tiedot johonkin sähköiseen kalenteriin joko verkossa, tietokoneella tai kännykässä?

Itse olen sitten joku aika takaperin ottanut tavaksi kirjata reissuihin kuuluvia kellonaikoja ja päiviä tietokoneella olevaan kalenteriin (niin kirjoittaen kuin leikkaamalla ja liimaamalla) jonka sitten synkkaan kännykkään (koska kännykkä on aina reissussa mukana, tietokone ei yhtä usein).

Siksi tulikin hyvä mieli kun booking.com tarjosi varauksen teon jälkeen haluamiani tietoja siirrettävksi kalenteriin (tai GPSään, jos sellainen olisi) napin painalluksella. Näin sain chek-in ja chek-out ajat, hotellin osoitteen ja hiukan muutakin tietoa kalenteriin yksinkertaisesti ja helposti.

Positiivista elämystä ei tarvitse yrittää luoda äänellä, koko ruudun valtaavalla liikkuvalla kuvalla tai erilaisilla härpättimillä, vilkkeillä ja kilkkeillä, vaan sen voi tehdä pienellä, yksinkertaisella ja hyödyllisellä tavalla: Sama tieto joka näkyy varauksessa, tai on muuten palvelun tiedossa, annetaan asiakkaalle hiukan toisenlaisessa paketissa. Tosi jees.

Miksi lääkepakkausten viimeinen käyttöpäivä (tai vuosi/kuukausi) on präntätty johonkin nurkkaan tai sivuun niin pienellä ja yleensä semmoisin kohopainonumeroin, että kyseistä tietoa on ensinnäkin hirveän vaikea löytää ja toisekseen tasan todella vaikea tulkita. Luulisi kyseessä olevan sen verran tärkeän tiedon, että sen näkyvyyteen hiukan panostettaisiin. Meinaan jos minä en niitä oikein näe, miten on niiden kanssa joilla on heikompi näkö?

Viimeksi ostamassani laastaripaketissakin on viimeinen käyttöpäivä merkitty selkeämmin, ainakin 200 % isommalla tekstillä ja paremmalla kontrastilla kuin monessa lääkepakkauksessa. Ja laastareista tuskin tulee mitään sivuvaikutuksia jos niitä käyttää vanhentuneina.

Muistatteko vielä, miten blogit joskus tuntuivat nopeilta, lähes reaaliaikaisilta? Nyt blogit tuntuvat melkein yhtä hitailta kuin paperi.

Hidastuivatko blogit? Maailmako nopeutui? Ei, vaan kommunikointi. Viestit pyrkivät kohti pienintä yhteistä tekijää. Onko 140 merkkiä liikaa?

Pienet tiedonmuruset ovat liukasliikkeisempiä kuin isot kokonaisuudet. Niitä tulee myös useammasta lähteestä. Tajunnan virtaa. Elämänvirtaa.

Montako tiedonmurusta tarvitaan, että datasta tulee informaatiota? Riittääkö yksi? Onko sillä väliä? Riittääkö meille pelkkä data? 01011001.

Rupeammeko me ymmärtämään dataa? Hahmottamaan kokonaisuuksia datavirrasta, yhdistelemään tiedonmurusia vai kuvittelemmeko vain ymmärtävämme?

Voiko olla, että on olemassa jotain joka ei ole informaatiota tai dataa, vaan jotain joka on hiukan molempia eikä kumpaakaan? Aika-akseli?

Mitä nopeammin tieto liikkuu, sitä nopeammin myös epätieto. Onko hitaampi kommunikointi vähemmän virheellistä? Muuttuko virheensietomme?

Wikipedia-artikkeli tiivistetty 140 merkkiin? Onko tarvetta? Onko osa kirjoitetusta tekstistä ehkä kuin puhetta? Miten käy puhutun tekstin?

Pysyykö kieli kehityksen perässä? Tekstiviestit ovat luoneet uuden tavan kirjoittaa. Niin on Twitterkin. Nopeutuuko puheemmekin? OMG.

Nouseeko elämänvirrasta ammentavien ja hitaampien välille kielimuuri? Eri nopeus, eri kieli – eri kieli, eri kulttuuri? Millainen vaikutus?

Haluammeko, että yhteen aikayksikköön mahtuu enemmän koettavaa? Että elämme enemmän? Voimmeko asialle mitään? Pitääkö sille voida mitään?

Mahtuuko minuuttiin tänään oikeasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, vai onko se vain illuusio? Onko aika sittenkään oikea mittari?

Bloggaaminen, aika, muutos. Haakana http://g0.fi/ipv Merten http://g0.fi/7Kg toisaalta Aunola http://g0.fi/1aL eri välineet eri asioille.

Irtohuomioista ja huudahduksista suurempiin kokonaisuuksiin, tarinoihin. Ei se kaikille sovi, ei koskaan ole sopinutkaan. Olemme erilaisia.

Minä en juurikaan bannereita klikkaa. Jos klikkaan, teen sen lähinnä mielenkiinnosta: haluan nähdä millä tavalla asia on hoidettu.

Tänään klikkasin banneria erään lehden verkkopalvelussa. Mainostivat saman julkaisijan erään toisen lehden juttua, jonka olin jo lukenut ja omiin Delicious-linkkeihinikin lisännyt. Jäin miettimään, että niinkö oikeasti linkittävät suoraan juttuun. Eivätpä sitten linkittäneet, huomasin. Löysin itseni pitkän odottelun jälkeen sivulla jonka otsikossa sanottiin ”Luetuimmat jutut”. Sivu oli tyhjä.

Olin tavallaan yllättänyt. Tavallaan en kuitenkaan.

***

Olen erään matkanjärjestäjän sivulla.

Fiilistelen Thaimaan lämpöä ja merta sekä hiekkarantoja. Mukavan näköistä, kaukana isoista kaupungeista. Katselen kuvia. Huomaan linkin. Tutustu kohteeseen, sanovat. Päätän klikata linkkiä ja koneelleni latautuu pdf-tiedosto.

Avaan tiedoston. Ensimmäisellä sivulla lukee ”Kohdeopas” ja ”kts. Bangkok”. Fiilistelemäni kohde ei todellakaan ole Bangkok, eikä mikään kaupunki muutenkaan. Toiselle sivulle on pienellä piperretty sama viesti yläkulmaan eikä muuta: paljon on valkoista. Tähän kohteeseen on helppo tutustua, tuumaan. Kolmannella ja viimeisellä sivulla on kissan kokoisin kirjaimin matkanjärjestäjän sivuston osoite, se sama josta siis äsken sain tämän kohdeoppaan. Viimeisellä sivulla kerrotaan myös, että netissä on enemmän.

Tajuan, että ovat keksineet ikiliikkujan.

Sellaista olen tässä ihmetellyt, että miksei oikoluku voisi olla hiukan informatiivisempi?

Nyt, ainakin mäkissä (niissä ohjelmissa joita minä yleensä käytän), sana jota oikoluku ei tunnista alleviivaantuu punaisella katkoviivalla. Alleviivatussa sanassa on siis jotain joka vaatii kirjoittajan huomiota. Mutta oikoluku ei kerro mitään tarkempaa tietoa siitä mikä sanassa on vikana.

Miksi automaaginen oikoluku ei voisi, sen ohella, että alleviivaa, myös osoittaa kohdan jossa virhe on (silloin kuin se on mahdollista)?

Pieni muutos, mutta helpottaisi selkeästi virhekohdan löytämistä. Vähentäisi silmän harhailua, tuntuisi mukavalta.