skrubu

Nyt on aika vaihtaa puhelinta, ajattelin. Vaihtuuhan tässä vuosikin. Ja johan tässä on asiaa mietitty.

Päätin jättää Nokialaiset, sillä johan tässä on Nokioita kulutettu ensimmäisestä 2110-mallista (hyvä vehje) ensimmäisen sukupolven N95:n (mukava puhelin, tykkäsin kyllä, mutta aika ajoi ohi).

Tottakai iPhone olisi kiinnostanut. Ei vaan siksi, että olen ollut mäkkikäyttäjä vuodesta 1991 lähtien, vaan myös siksi, että Apple osaa tehdä miellyttäviä digihärpättimiä. En sellaista kuitenkaan hankkinut. Suurin syy lienee Elisa.

Elisaa ei tunnu kiinnostavan iPhonen myynti. Jos myynti kiinnostaisi, olisi se tehokasta ja toimivaa. Nyt Elisa tekee vaikeaksi, jopa nöyryyttäväksi työksi ihmiselle erota rahoistaan. Sellainen haisee. Niin fanipoika en ole, että jaksaisin Elisan pelleilyä.

Niinpä sitten pähkäilyn, pälyilyn ja laitehiplailun jälkeen päädyin hankkimaan pornopuhelimen.

We do believe we have a moral responsibility to keep porn off the iPhone … Folks who want porn can buy an Android phone
–
Steve Jobs

Nytpä sitten pitää opetella uuden laitteen uudet kujeet.

Mukavaa tulevaa vuotta itse kullekin!

Sataa. Vettä siis. Olen kuitenkin päättänyt kokeilla josko kuitenkin, ja lähden tepastelemaan kohti Helsingin keskustan kauppoja. Tiedän, että ovat vähiin käymässä, nuo kytkyttömät iPhonet. Kytkyttömät – hassu sana.

Ensimmäisenä vastaan tulee Elisan kauppa Kampissa. Jokunen asiakas. Minut huomataan ja saan palvelua.

- Onko iPhoneja, kysyn.
- Ei, vastaa myyjä.
- Onko muissa kaupoissa?
- Tuskin, täälläkään ei olla kolmeen viikkoon niitä nähty.

Kiitän. Jatkan matkaani.

1 x Elisa Shopit

Marssin läpi sateisen Narnikan ja tuotapikaa olen Forumin Elisa Shopitissa kysellen kytkyttömän perään.

- Onko iPhoneja, kysyn.
- Ei taida olla, vastaa myyjä ja käy tarkistamassa.

Kaapin tarkistus vahvistaa myyjän olettamuksen. Tietää kuitenkin kertoa, että Kaivopihan kauppa on saanut juuri lähetyksen iPhoneja. Niin hyvin siis tiesivät Kampissa.

Kiitän. Jatkan matkaani.

2 x Elisa Shopit

Päällystakki kosteana astun Kaivopihan kauppaan. Ruuhkaa. Jonoa. Otan jonotuslapun: 52. Nyt palvelemme: 38. Katselen hetken ympärilleni, tutustun tarjontaan. Elisa Vahti ja komentoliittymä – ei kai mitään mitä asiakas oikeasti näkee, mietin.

Nyt palvelemme -numero ei tunnu vaihtuvan. Kävelen nuoren myyjän luo ja keskeytän hänen televisionkatselunsa: Jos vaikka saisin vähän palvelua.

- Teillä kuulemma on iPhoneja, totean.
- Kyllä niitä on, jangsteri vastaa.
- Onko kolmekakkosia?
- En tiedä.

Lyhyt hiljainen hetki. Katsomme toisiamme. Sekunnin murto-osan ihailen kundin täydellisestä itseohjaantumattomuutta.

- Voitko tarkistaa, kysyn.
- Pieni hetki.

Katson hetken samaa ohjelmaa kuin myyjä (joka joutui yllättäen palvelutöihin). Television ruudulla urheilijat kaatuilevat. Huumoriako? Tuokin yksi puijottelumäessä rähmälleen ja liukuu maaliin. Huumoria se. Tavallaan. Kai.

- Ovat kaikki kuusitoista gigasia, kertoo myyjä palatessaan.

Kiitän. Jätän numerolapun 52 jonotuslappulaitteen päälle. Palvelevat yhä numeroa 38. En katso palasiko nuori myyjä takaisin television ääreen (Olikohan se työharjoittelija? Harjoituksen tarpeessa ehdottomasti.) Jatkan matkaani.

3 x Elisa Shopit

Eteläesplanadin kauppa on täysin tyhjä, lukuunottamatta tiskin takana kännykkäänsä räpläävää myyjää. Ravistan pipostani vedet ja siirryn tiskille.

- Onko iPhoneja, kysyn hymyillen sillä tiedän vastauksen jo.
- Ei ole, vastaa myyjä ilmeellä joka kertoo selvästi, että olen tänään noin miljoonas joka kysyy samaa asiaa.

Juttelemme hetken.

Kiitän. Astelen takaisin sateeseen.

4 x Elisa Shopit

Noin 5000 askelta kerääntynyt mittariin tästä rundistä tähän saakka. Ihan hyvin liikkumisen kannalta eikä rahaakaan kulunut. Ja kuten jouduin parille myyjällekin vakuttamaan, en suinkaan syytä Elisaa siitä, etteivät saa laitteita myytäväksi. Hyvin menevät kaupaksi, ja enemmänkin menisi.

Siinä sateessa tepastellessani tuli mieleen palveluidea. Siis sen lisäksi, että jos yhdessä Shopitissa tietäisivät, ihan oikeasti eivätkä vaan vetäisi oletuksia hihasta, mitä laitteita on missäkin kaupassa, olisi ihan kiva.

Elisan web- ja/tai mainostoimisto (en tiedä kuka tekee) tässä vinkki, käykääpäs myymässä operaattoriasiakkaallenne tällainen: Jonotuslista. Kun ei ole puhelimia kaupoissa saatavilla, niin voisin ilmoittaa Elisalle, verkon kautta tietenkin, että minulle kapula sitten kun niitä tulee, kiitos ja toimittakaa valitsemaani Shopittiin. Saan jonotusnumeron, esim 52. (saisinko ehkä numeron 39 jos olen Elisan tai Saunalahden asiakas?) Kun niitä Applen ihmevempeleitä isommalla muistimäärällä sitten viimeinkin tulee (tai joku esimerkiksi Mikkelin Shopitista löytää yhden jonka voisi myydä), saisin ilmoituksen, että nyt palvelemme numeroa 52, eli juuri Sinua! Hakisin luurin kivijalasta (jossa Elisalla tietenkin lisämyynnin paikka) ja eroaisin rahoistani tyytväisenä. Samalla Elisa saattaisi nähdä millainen laitteen kysyntä oikeasti on ja voisi laittaa Steven firmaan hiukan isomman erän tilaukseen.

Mutta meneväthän nuo kaupaksi muutenkin. Ehkä se on se mainosten voima. Kaikkien niiden mainosten jotka tälläkin hetkellä houkuttelevat ihmiset Elisan kauppoihin ostam… eiku… öö… Café Lasipalatsin savuporo-sieni-wrap oli oikein maukas.

So I was at the movies, enjoying Rush: Beyond the Lighted Stage, when Steve presented a/the new iPhone. I’ve been reading… or rather, I haven’t been able to avoid reading commentary about this new gadget and now I feel like sharing my thoughts with the internets. Here goes:

iPhone? Look man, no multitasking, nobody will buy crap like that. Look at the tech specs for crying out loud, they said. In 2009 Apple sold nearly 21 million iPhones.

iPad? Who wants crippled crap like that? It’s not even a proper computer for crying out loud, they said. Now Apple sells 35000 of them every day. That’s 2 million in two months.

Video calls? Who cares? I made video calls with my Nokia, yeah take that Apple: NOKIA – from finland you know – three years ago, for crying out loud. Who needs video calls anymore?

We’ll see (accidental pun) how it goes.

(On the skeptical side: the video calls are over WiFi only at the moment and the past is not a predictor of the future.)

Tänään, meilallessani erään tutun kanssa joka on tulossa autolla tänne (”helvettiin”, kuten meilissä luki ;) Kehä III:n ulkopuolelta, tuli mieleen, että mistä löytyy pysäköintipaikat kätevästi kerättynä yhteen verkkopalveluun?

Okei, keskustan parkkihallit löytyvät ihan Googlen itsensä kasaamasta tiedosta, mutta niiden aukioloajat eivät juurikaan. Ja missä muut pysäköintialueet?

Siksipä hyödyllinen verkkopalvelu, jonka voisi toteuttaa samaan tyyliin kuin Eat.fi (loistava ja hyödyllinen palvelu kaikille meille jotka joskus syövät, ja toisinaan myös juovat, jotain) voisi olla esimerkiksi: Parkkipaikat.fi (osoite on tätä kirjoittaessa vapaa).

Loistavaahan olisi jos parkkihalleista saisi aukioloaikoijen lisäksi myös ajantasatietoa vapaista parkkipaikoista. Ehkä jopa mainoksia palveluista (ansaintamalli?).

Kadunvarsista ja muista paikoista voisi olla tariffi- ja muut tiedot (pysähtymis- ja pysäköintikiellot, niiden kellonajat sekä asukaspysäköintivyöhykkeet). Ja jos kaupungin tiedotus olisi järkevässä kuosissa, mukaan voisi liittää katujen auraukset ja muut tapahtumat jotka muuttavat normaaleja paikoituskäytäntöjä. Eikä pidä unohtaa saavutettavuutta kuten inva-pysäköintilupapaikat ja liikuntavammaisille sopivat parkkipaikat (tai esim. parkkihallien hissit).

Entä ne kaikki parkkipaikat keskustan ulkopuolella, tuolla pidemmällä, joista pääsee julkisilla keskustaan? Niidenhän pitäisi löytyä palvelusta myös ja tietenkin myös yhteysliikenteen aikataulut ja poikkeustiedot (yhteistyötä HSL:n kanssa?).

Liikennetieto olisi varmaan myös mukava lisä, ruuhkat ja sensemmoset. Eikä sisältöä tietenkään tarvitse tai edes kannata rajoittaa vain Helsinkiin.

Jos tiedot olisivat järkevässä muodossa, voisi parkkipaikkatiedot siirtää esimerkiksi GPS-laitteeseen. Ja tuosta saisi muuten myös killeriapplikaation iPhonelle (siihen mukaan esim. ”lappuliisoja täällä juuri nyt” -painike). Ja tottahan palvelun pitää tarjota API jotta kerättyä tietoa voi käyttää kätevästi muuallakin.

Nyt vaan pitää odotella, että joku polkasee tuollaisen pystyyn.

Ihmisen, joka kännykän selaimella, pienellä pystyruudulla, onnistuu www.finnkino.fi-osoitteessa, jossa on näyttöä monikertaisesti suurempi sivusto, kirjautumaan palveluun, löytämään haluamansa elokuvan ja sille näytöspäivämäärän sekä -ajan, ja tämän lisäksi vielä varamaan liput tahtomilleen paikoille, pitäisi saada jonkinlainen mitali.

Missä on Finnkinon yksinkertainen verkkosivu pienille näytöille? Missä palvelu niille, jotka ovat niin hulluja, että yllättäen keksivät haluavansa elokuviin, mutta ovat ainoastaan puhelimen päässä internetistä?

Yllättävää kyllä, todistin eilen kuinka Nokian 6710:lla pystyi siihen, mihin oma vanha N95 ei taipunut. Se ei kuitenkaan ollut tuskatonta. Kiroilua ja sadattelua oli vähintään yhtä paljon kuin näytön vierittämistä, toiminnallisuuksien etsimistä ja oudosti toimivaa kännykkäselainta. Kyse ei ollut päättäväisyydestä vaan maniasta, pakosta todistaa mahdoton: Mennä rohkeasti sinne missä Finnkino ei selvästikään tahdo tehdä bisnestä. Onnistuminen oli yllätys (kyllä, jopa paikkojen valinta toimi), liput varattiin, mutta ei sitä tahtoisi tehdä samaa uudestaan.

Olin, kun pääsin isomman ruudun ääreen, odottanut löytäväni iPhonelle Finnkinon applikaation. En löytänyt. Löysin kyllä wap.finnkino.fi:n, mutta siellä asuu se yksi ja ainoa kännykkäruudulle sopimaton saitti. Hiukan ironista, tavallaan.

Olen tavallaan yllättynyt miten heikosti Suomen suurin elokuvateatteriketju toimii verkossa. Haloo! Nykyhetki kutsuu menneisyyttä – kuuleeko kukaan?