skrubu

Joulukuun puolessa välissä Arctic Startupissa, ehkä hiukan ennenaikaisesti, kirjoiteltiin miten suomalaiset viimeinkin siirtyvät heikossa hapessa olevasta Jaikusta Twitteriin. Mass exodus, oli käytetty termi (sittemmin mass yliviivattiin). Minä, monen muun lailla, kävin siellä rekisteröitymässä, vain huomatakseni etten tykkää Twitteristä.

Vaan eipä Jaiku joulukuussa tyhjentynyt. Siellä on yhä vaan elämää, ongelmista huolimatta, mutta paineita tuntuisi olevan siirtymiselle varmemmin pystyssä pysyvälle alustalle.

Tänään on toinen exodus käynnissä. Kohteena tällä kertaa Kuivalaisen jaikuviestin kommenteissa mainittu Brighkite. Alle vuorokauden testailulla perin hektisen työpäivän ohessa en uskalla vielä palvelusta paljon sanoa, mutta kyllä se vaikutta selvästi Twitterä kivemmalta vaikka ei Jaiku olekaan (tietenkään, kyseessähän on eri palvelu). Mukavuutta lisää se, että onnistuin saamaan nickikseni pni, joka ei Jaikussa ollut vapaana kun sinne joskus löysin.

Tulipa mieleen matkalla töihin tänään, että nyt kun Jaikun tulevaisuus näyttää epävarmalta, ja nykyinen toiminnallisuus on vähän niin ja näin, on olemassa yksi taho jonka ehdottomasti pitäisi ottaa vastuu Jaikun ylläpidosta ja ennen kaikkea arkistoinnista: Museovirasto Kansallisarkisto.

Kuvitelkaa miten paljon ja automaattisesti myös aikaleimalla varustettua nykytietoa voisi kerätä Jaikun avulla. Kevyttä dataa, vain tekstiä (kovalevytila on halpaa), suoraan kansalaisten näppiksiltä. Ajankuvaa nykyisyydestä.

Miten arvokasta olisi esimerkiksi kolmen vuosikymmenen kuluttua oikeasti tietää kansan mielipiteitä asioista 00-luvun lopussa? Ja jo nyt Kansallisarkisto voisi Jaikun avulla kerätä lähimenneisyydestä muistikuvia ja kertomuksia, esimerkiksi Top Ass -korteista.

Nyt olisi kuulkaas loistava mahdollisuus imuroida kovalevyt täyteen materiaalia, josta tulevaisuudessa tutkijat voivat kirjoittaa kirjoja ja väitellä tohtoriksi. Eiks vaan olisi hyvä juttu, jätkät hei. Jätkät?

Television keksimisen jälkeen, ehkä suurin katselua muuttanut tapahtuma oli mahdollisuus tallentaa ohjelmia. Tallentaminen mahdollisti television käyttäjille irrottautumisen teknologian määräämästä aikataulusta (ainakin jossain määrin) ja samalla tarjosi myös edellytykset useamman ohjelman seuraamisen/katsomisen.

Nythän esimerkiksi TVkaista on jalostanut mahdollisuutta päästä eroon televisiolle ominaisesta kronologiasta. Kyseessä on uusi askel tallennuksen kehityksessä, mutta perusideahan pysyy yhä samana (televisiossahan on vastaava nähty myös: värikuva, stereoääni, digistandardit…).

Television konsepti on siis alusta alkaen pysynyt samana, tallentaminenhan tapahtuu erillisellä laitteella. Toisaalta niin on tallennuksenkin konsepti on pysynyt samana koko videotallennuksen historian ajan, eli aika pitkään.

Syy, miksi olen tällaista miettinyt, on se miten jengi istuu Jaikun ääressä kommentoimassa televisio-ohjelmia livenä: Euroviisuja, kunnallisvaaleja, idolseja tai vaikka A-talkia tai linnan juhlia.

Jaiku tuo television käyttöön selvästi uuden ulottuvuuden, jotain sellaista mitä töllön pällistelyssä ei ole aikaisemmin ollut: Vahva reaaliaikainen katsojalähtöinen sosiaalisuus joka ei rajoitu television välittömään läheisyyteen, kuten sohvalle tai olohuoneeseen.

Se ei varmaan sovi kaikille television käyttäjille, mutta toisille se varmaan on aivan loistava lisä. Ja koska keskustelu on oma-aloitteista, ja käydään jo olemassa olevalla alustalla, ei se maksa yhdellekään ohjelmia lähettävälle taholle mitään ylimääräistä, mutta kyseiset tahot tekevät itselleen kuitenkin palveluksen seuratessaan mitä Jaikussa puhutaan. YLEhän linkittää Jaikun ohella jo muihinkin julkisiin keskusteluihin omilta sivuiltaan.

Ja kyllä, ihan tarkoituksella käytin termiä television käyttäjä. Sellaista harvemmin kuulee, mutta käyttäjä sopii television yhteyteen yhtä hyvin kuin nettijuttuihin: eli aika huonosti.

Kun[ta/nallis]vaaleista tulikin yllättäen aivan loistavaa monikanavaviihdettä Jaikun avulla.

Päivitys 28.8.2008: Kas, Jaiku on taas toiminnassa. Kiva.

En ollut Mediapäivillä.

Yritin saada kuvaa tapahtumasta valtamedian verkkopalveluiden avulla. Palveluiden omilla hauilla – etsiessäni termein mediapäivät tai mediapäivillä – löytyi seuraavaa (en rekisteröitynyt mihinkään, etsin vapaata tietoa, enkä käynyt kaikissa palveluissa vaan vain niissä jotka tuli mieleen: ne joissa oletin olevan jotain).

HS.fi:stä löytyi lähinnä Vanhasta, Andrew Keeniä mutta myös pari muuta artikkelia. Taloussanomista ei mitään. ITviikolta ei mitään. Digitodaystä ei mitään.

Talentumin emosaitilta etsien ei löytynyt mitään, mutta Markkinointi&Mainonta tarjoaa Andrew Keeniä sekä paria artikkelia viime vuodelta. Tietoviikossa ei mitään. MikroPC:ssä ei mitään.

YLEltä ei löydy yhtään mitään Mediapäivistä. Eikä Kauppalehdestä vaikka Alma Media oli mukana sponssaamassa tapahtumaa.

Tämähän on kuin Hectorin biisistä (maanantai ei mittään, tiistai ei mittään…).

(Hakusanalla Keen löytyi joistain kyllä jotain sisältöä. Vaan kun Keen ymmärtääkseni ei ollut koko Mediapäivät en laske sitä mukaan.)

Googlella etsien löytyy Mediapäivien Vanhasta tabloidilehdiltä, MTV3:lta, Keskisuomalaiselta, Aamulehdeltä, Kalevalta ja aika monelta muulta. Andrew Keenistä, Mediapäivien tähdestä, löytyy jokunen juttu (myös niiltä valtamedian verkkopalveluilta joiden omat haut eivät tuottaneet tulosta).

Entä tuo ääretön lauma konekirjoittavia apinoita, jollaisiksi Markkinointi&Mainonnan mukaan Mediapäivien tähti Andrew Keen kutsui niitä ihmisiä jotka aktiivisesti käyttävät internettiä kommunikaatiokanavana? Mitä se tuotti Mediapäiviltä?

Monipuolista ja reaaliaikaista raportointia (jota oli mukava seurata, kiitos kaikille jotka olivat aktiivisia). Paljon muutakin kuin Vanhasta ja Keeniä.

Tässä tapauksessa sanoisin, että apinalauma voitti Keenin ihannoimat ammattilaiset 6-0.

Täällä on hiljaista, johtuen Web 2.0 exposta, mutta Jaikussa ja Omasanassa on elämää.

are all finish truck drivers like this?
By mobilista to #esc a moment ago

(kirjoitusvirhe korjattu).

Heh. Hauska seurata mitä euroviisuista kommentoidaan jaikun #esc-kanavalla.