Jutut avainsanalla: kännykkä


Jokunen lyhyt kootusti

pni • 14.7.2010, 07.52

Oletteko muuten koskaan ajatelleet miten feissarit kaupungilla ovat kuin zombit (eivät kuitenkaan eläviä kuolleita vaan eläviä eläviä) jotka eivät hyökkää kimppuumme havitellen vain aivojamme vaan myös nimiämme tai lompakoitamme? Minä olen sellaistakin ajatellut.

Junalipun voi hakea rahaa vastaan R-kioskilta, mutta silloin lippu on tilattava puhelimitse. Miksi ihmeessä internetkauppa ei tarjoa tätä kätevää mahdollisuutta? Enkö vaan osannut vai onko kyseessä joku tekninen hölmöys?

Puoli vuotta sitten siirryin pois DNA:lta, mutta saan sieltä yhä asiakastiedotteita tekstiviesteinä. Jos asiakaspalvelunsa on yhä sitä, mikä ajoi minut muualle epäilen, ettei sinne yhteyden ottaminen saa tiedotteita loppumaan.

Kännykän käyttö läppärin modeemina on satunnaista toimivuudeltaan, riippumatta luodaanko laitteiden välille yhteys Bluetoothilla vai kaapelilla. Ärsyttävää. Sitä rupeaa epäilemään, että operaattori tahallaan yrittää saada meikäläisen ostamaan mokkulan. Ei onnistu: Kärsin ja valitan blogissa. Ei tietenkään ole mahdotonta, että kyseessä on jokin tekninen härö laitteiden välillä, mutta ärsyttävää se kuitenkin on kun yhtenä päivänä toimii loistavasti ja toisena ei millään.

Hyttysenpuremien raapiminen ei tunnetusti auta, mutta on se vaan niin ihanaa. Aaaaaahhhh….


Elokuviin?

pni • 2.2.2010, 09.43

Ihmisen, joka kännykän selaimella, pienellä pystyruudulla, onnistuu www.finnkino.fi-osoitteessa, jossa on näyttöä monikertaisesti suurempi sivusto, kirjautumaan palveluun, löytämään haluamansa elokuvan ja sille näytöspäivämäärän sekä -ajan, ja tämän lisäksi vielä varamaan liput tahtomilleen paikoille, pitäisi saada jonkinlainen mitali.

Missä on Finnkinon yksinkertainen verkkosivu pienille näytöille? Missä palvelu niille, jotka ovat niin hulluja, että yllättäen keksivät haluavansa elokuviin, mutta ovat ainoastaan puhelimen päässä internetistä?

Yllättävää kyllä, todistin eilen kuinka Nokian 6710:lla pystyi siihen, mihin oma vanha N95 ei taipunut. Se ei kuitenkaan ollut tuskatonta. Kiroilua ja sadattelua oli vähintään yhtä paljon kuin näytön vierittämistä, toiminnallisuuksien etsimistä ja oudosti toimivaa kännykkäselainta. Kyse ei ollut päättäväisyydestä vaan maniasta, pakosta todistaa mahdoton: Mennä rohkeasti sinne missä Finnkino ei selvästikään tahdo tehdä bisnestä. Onnistuminen oli yllätys (kyllä, jopa paikkojen valinta toimi), liput varattiin, mutta ei sitä tahtoisi tehdä samaa uudestaan.

Olin, kun pääsin isomman ruudun ääreen, odottanut löytäväni iPhonelle Finnkinon applikaation. En löytänyt. Löysin kyllä wap.finnkino.fi:n, mutta siellä asuu se yksi ja ainoa kännykkäruudulle sopimaton saitti. Hiukan ironista, tavallaan.

Olen tavallaan yllättynyt miten heikosti Suomen suurin elokuvateatteriketju toimii verkossa. Haloo! Nykyhetki kutsuu menneisyyttä – kuuleeko kukaan?


Sika, säkki ja datamaksu

pni • 18.12.2009, 12.19

[mobiililiittymän] Lasku voi helposti nousta satoihin euroihin, jos kännykän kautta ladataan viihdettä tai ohjelmia.

Tietokone.fi: 13-vuotias sähläsi 14 500€ kännykkälaskun

Sanoisin, että ne sadat eurot tulevat täyteen yhtä nopeasti myös joukkotiedotusvälineiden sivuja selatessa, sen verran on mainosta ja sälää sivuillaan.

Nopeasti laskettuna, käyttämällä tieokone.fi:ssäkin mainittua Elisan 4,80 eur/megatavu, tulee satasen verran euroja laskuun kun käy joko
- tietokone.fi:n etusivulla 21 kertaa tai
- hs.fi:n etusivulla 16 kertaa tai
- iltasanomat.fi:n etusivulla 10 kertaa.

Jos viikon ajan joka päivä kävisi kerran jokaisen yllämainitun palvelun etusivulla, muodostuisi siitä n. 150 euron lasku. Tämä siis Elisan hinnoin kotimaassa ilman datasiirtosopimusta. Ulkomaan datasiirtohintoja laskeskelin viime vuonna.

Mielestäni on outoa, että datamäärään sidottu hinnoittelu voi olla sallittua. Kuluttajallahan ei ole mitään mahdollisuutta tietää mitä netin käyttö kännykällä tulee maksamaan ennen kuin lasku tärähtää luukusta. Datamaksu per siirretty mega on sika säkissä – kuin autovuokra joka määrittyy siitä miten monta kierrosta pyörät ovat pyörineet.

Olen sanonut aikaisemmin, ja toistan itseäni taas: Mobiilin internetin suurin hidaste ovat kännykkäoperaattorit ja heidän älyttömät hinnoittelumallit.


Näppäilyt

pni • 25.6.2009, 07.53

Ajattelin, että jos vaikka julkaisisin tästä lähtien mustavalkoiset kännykkäkuvat näppäilyblogissani. Semmoisiahan ne on. Näppäilyjä.


Väritön maailma

pni • 4.6.2009, 21.55

Sadepäivän ratoksi siirtelin toukokuun mustavalkoiset kännykkäkuvani kuvagalleriaan, eli tänne: galleries.skrubu.net/mobilemonochrome.


Sivullinen dataa, kiitos

pni • 15.7.2008, 15.14

Lueskelin Taloussanomien juttua EU saattaa pakottaa operaattorit ruotuun ja päätin tarkistaa mitä datan siirto kännykällä maksaa kun surffaa kotimaan rajojen ulkopuolella (sitä kun on itse jo tottunut kiinteään kuukausimaksuun ja käyttää nettiä kännykästä koko ajan).

Jotta saisin ymmärrettävämmän kuvan hinnoista, ajattelin konkretisoida asian: Paljonko maksaisi se, jos ulkomailla jostain kumman syystä eksyisi iltasanomat.fi:n etusivulle? Iltasanomien datamäärä tarkistettu tänään klo 13 (n. 2 megatavua) eikä se pidä sisällä mahdollista streamaavaa sisältöä. Hinnat vaihtelevat maan ja/tai siellä käytettävän operaattorin mukaan. Hintahaitari halvimman sekä kalleimman datasiirtohinnan mukaan, loppusumma pyöristetty tasalukuihin.

iltasanomat.fi, mobiilisti ulkomailta
dna: 16 – 22 €
Elisa: 8 -24 €
Saunalahti: 9 – 17 €
Sonera: 7 – 25 €

Aika messevät hinnat yhdestä sivusta. Tämän blogin etusivu (ennen tätä juttua, n. 335 kilotavua) kännykän kautta ulkomailta katsottuna kasvattaisi kännykkälaskua pyöreästi 1 – 4 €:n verran.

Olisi muuten aivan loistavaa jos operaattoreilla (tai miksei vaikka Viestintävirastolla) olisi mobiilidata ulkomailta -laskuri. Sellainen johon voisi antaa verkkosivun osoitteen ja palvelu kävisi tarkistamassa sivun painon ja laskisi sitten eri operaattoreiden hinnoin mitä sen katseleminen ulkomailta maksaa. Voisi olla aika suosittu, sellainen palvelu.


Menneet hinnat

pni • 10.7.2008, 14.42

Sitä kun säästää kaikenlaista, sitä myös toisinaan löytää siitä säästetystä tavarasta jotain. Tällä kertaa vastaan tuli Telen (oikeammin Telecom Finland Oy, josta sittemmin tuli Sonera ja joka nykyään on TeliaSonera Finland Oyj) NMT-GSM hinnasto 1.1.1995. Hinnat ovat markoissa, mutta olen muuntanut ne euroiksi tähän (kaikki hinnat sisältävät 9 % televeron ja 22 % alv:n).

Aika selkeän oloinen hinnasto. Tarjolla näyttää olleen kolme eri liittymätuotetta: Business, Classic ja Privat. Aika ulkomaankielisiä nimiä (jännä miten kaksi nimistä on englanniksi mutta Privat ei), nykyään taitaa operaattorit tarjota liittymäpaketteja suomeksi: on ykköstä, intoa, puhetta ja minun.

Kaikissa liittymissä oli kytkentämaksu (aika harvinainen nykyään), joka oli joko 22,37 € tai 8,95 €. Halvempi hinta oli tarjolla Business- ja Classic-liittymiin mutta vain GSM:lle (tosin jostain syystä Classic-liittymää ei tarjottu NMT 900:lle). Tuolla varmaan pyrittiin ohjaamaan ihmisiä pois NMT-liittymistä.

Perusmaksu (nyk. kuukausimaksu) vaihteli välillä 3,67 – 16,10 €/kk. Privatissa laskutusjakso oli 6 kk ja perusmaksu 22,20 €/6 kk, riippumatta siitä oliko käytössä NMT tai GSM. Halvinta perusmaksua tarjottiin GSM Classic-liittymälle, kalleinta NMT 450:lle Business-liittymässä.

Puhelumaksuissa oli eroja liittymien välillä, tietenkin, mutta myös soiton ajankohta vaikutti hintaan: oli kalliimpaa soitta arkisin klo 7 – 17 kuin muina aikoina.

Business ja Classic -liittymissä halvempi hinta oli 0,18 €/min ja kalliimpi, riippuen käytetystä teknologiasta 0,32 – 0,50 €/min. Privat-liittymässä halvempi hinta oli 0,15 €/min. Kalliimmasta oli kaksi versiota: Kesäaikaan (15.6. – 15.8.) klo 7 – 17 maksoi puhuminen 0,32 €/min, muuna aikana vuodesta hinta oli kaksinkertainen, eli 0,64 €/min.

Ulkomaanpuheluista veloitettiin 0.17 – 0.32 €/min (oletan: normaalin puhelumaksun päälle vaikka missään ei niin sanota), niin että halvin hinta oli Business-liittymässä, kun taas Privat oli kallein.

Joten kaikkiaan… ehkä tuo nyt ei sittenkään ollut niin selvä hinnasto. Paitsi sen suhteen, että silloin varmaan kannatti harkita siirtymistä GSM:ään.

Sitten tietenkin oli vielä lisäpalvelut jotka joko maksoivat tai ei. Esimerkiksi soittajan numeron näyttö (vain GSM) on listattu maksuttomaksi lisäpalveluksi kun taas vastaaja kytkettiin käyttöön 22,37 €:lla. GSM Teksti pärähti toimintaan 8,95 €:lla ja tekstiviestien hinta oli, kuin puheluiden, riippuvainen kellonajasta: klo 7 – 17 viestin lähettäminen maksoi 50 senttiä, muina aikoina 18 senttiä (tai jotain sinnepäin, sillä hinnastossa nuo ovat merkitty oudosti hinta per minuutti).

Tässä jutun lopussa odottaisi varmaan näkevänsä vielä vertailun vuoden 1995 hinnoista nykyisiin, eli mitä on tapahtunut kolmessatoista vuodessa. Mutta sellaista ei tässä näe. Kommentteihin saa toki sellaistakin, jos joku jaksaa.


Mobiileja muistiinpanoja

pni • 3.4.2008, 10.30

Käytän kännykän muistiinpano-ohjelmaa lähinnä omana ostoslistanani (maitoa, leipää, kahvia… peruskamaa). Mutta toisinaan naputtelen muistiin muita asioita joita haluan muistaa. Unohdan kuitenkin usein palata katselemaan muistiinpanojani. Ei mitenkään tehokasta, mutta sitä hauskempaa kun joskus jään tutkimaan mitä kaikkea olen naputellut kännykkään.

Nyt löysin jokusen nettiosoitteen: Progressiivisen musiikin nettiradion Pariisista (morow.com) ja matkailijoiden globaalin yhteisön (couchsurfing.com) sekä Espanjalaisen ravintolaketjun (elraco.com).

Yhteen muistiinpanoon olin naputellut ”Cool Sheiks Slammin (?)”. Kuulin kerran baarissa biisin joka kuulosti hyvältä (sellaista ei tapahdu usein). Yritin bongata juottolan soittojärjestelmän ruudulta mikä soi, mutta en näköjään onnistunut, sillä se mitä kuulin oli jotain ihan muuta – rauhallista ja ranskalaisen oloista. Delete.

Muistiinpanoista löytyy myös bändejä ja levyjä: ostoslista levykaupassa käyntiä varten. Vähän hintoja Barcelonan reissulta (16-vuotias Lagavulin maksoi Andorrassa n. 40 eur, El Corte Inglésissä Barcelonassa semmoiset 70 ja sikäläisellä lentokentällä 59, joka on sama hinta kuin Alkossa). Jokunen irtoidea joita voi käyttää joskus hyväkseen, ja jotain pientä television hankintaan liittyvää.

Ja olihan siellä sitten vielä otsikko ”Hevoset marssivat teurastusolojen parantamiseksi”. Muistan, nähdessäni tuon, jääneeni miettimään, että jos hevoset oikeasti omasta tahdostaan marssisivat mielenosoituksessa kuvittelisin niiden vastustavan teurastusta ylipäänsä, eivätkä vain hevostelisi teuraskuljetusten inhimillistämisestä.

Hevosista puheenollen (via).