Jutut avainsanalla: nopeus


Vauhdikastaaa meenooaaa

pni • 22.11.2011, 08.32

Sopiva tilannenopeus, eli täyttä vauhtia, tuntui alamäkeä tulevan pyöräilijän strategia olevan kun vastaan, ylämäkeen hitaasti, tuli samaa väylää kaksi polkijaa vierekkäin. Oli selvää, että alamäkeen tuleva oli huomannut mahdollisesti menoansa hidastavat esteet jo kaukaa, koska aloitti kellonsa maanisen kilkuttamisen hyvissä ajoin, kuten kiihdyttämisensäkin. Kilikilikilikilikilikili… kilikilikili… kilikilikili. Kiireettömämmät vastaantulijat eivät ensin tajunneet mistä on kyse. Kilikilikili… kilikili, renkutti yhä vauhdikkaammin alamäkeen polkeva kelloansa. Kilikilikili… kilikilikili. Hitaammat huomasivat vastaantulevan ohjuksen ja antoivat tilaa. Sen sekunnin murto-osan kun nämä kolme kohtasivat, kuulin miten alamäkeen polkeva huusi jotain hitaammilleen – en kuullut mitä, mutta äänensävy oli ärsyyntynyt.


Tiedonkulun nopeudesta

pni • 26.10.2011, 17.22

Lähes 160 vuotta sitten Henry Thoreau kirjoitti kirjan Walden; or, Life in the Woods (suom. Elämää metsässä) siitä kun eleli pari vuotta aikakautensa slow livingiä metsässä rakentamassaan majassa.

Kyseisessä kirjassa tuli vastaan kohta jonka voisi, muuttamalla teknisiä yksityiskohtia, melkein kuvitella kertovan tästä päivästä.

(Nopea tiedonkulku oli silloin tietenkin täältä tulevaisuudesta taaksepäin katsottuna aivan eri kuin meillä tässä ja nyt, mutta siinä ajassa eläville, suhteessa siihen mitä heillä oli, varmaan järkyttävän nopeaa. Voisin kuvitella että kun Thoreaun aikakaudella katsottiin 160 vuotta taaksepäin oli meno silloisessa nykyajassa niin modernia, teknistä ja nopeata, ettei voinut nopeammasta kuvitella.)

We are eager to tunnel under the Atlantic and bring the Old World some weeks nearer to the New; but perchance the first news that will leak through into the broad, flapping American ear will be that the Princess Adelaide has the whooping cough. After all, the man whose horse trots a mile in a minute does not carry the most important messages […]

Henry David Thoreau: Walden; or, Life in the Woods (1854)

Että, niin se maailma… öö… ei sittenkään muutu niin hirveästi, Eskoseni. Vaikka tekniikka kehittyykin ja meno vaan nopeutuu, on ihminen yhä vaan se sama ihminen.


Autoanalogiasta hiukan

pni • 30.12.2010, 10.33

Olen kuullut sanottavan, ettei auton käyttäminen analogioissa toimi. Esitän tässä osittain eriävän mielipiteen.

Analogiat ovat yleisesti ottaen vaikeita siksi, että niitä käytetäessä on ymmärrettävä kahden eri asian konsepti niin omasta kuin vastaanottajan näkökulmasta.

Autoanalogiat eivät oikeastaan ole sen erikoisempia tai vaikeampia kuin muutkaan analogiat, mutta niiden ongelmallisuus johtuu siitä, että niiden kuvitellaan olevan helppoja koska kaikki, ainakin periaatteessa, tietävät mikä auto on ja miten se toimii.

Auton on analogioissa oltava viestin vastaanottajalle hiukan tutumpi asia kuin se asia jota autoanalogialla yritetään selittää, mutta auto ei saa kuitenkaan olla viestin vastaanottajalle elämäntapa, peniksen jatke, harrastus tai esimerkiksi ammatti. Parasta lienee, ettei viestin vataanottaja juurikaan tiedä mitään autoista.

On tärkeä ymmärtää miten hyvin viestin vastaanottaja tuntee automaailmaa. Homma nimittäin menee reisille heti kun selittäjä tietää autoista yhtä paljon tai vähemmän kuin se jolle asiaa selitetään, koska silloin ei viestin vastaanottaja enää kykene ymmärtämään autoanalogian yleistystä ja näin vertaus selitettävään asiaan ei toimi.

Otan esimerkiksi äitini, jolle maintsin kerran vaihtaneeni kännykkään nopeamman internetliittymän.

Äitini – jolla ei ole ajokorttia ja joka ei tietääkseni ole koskaan ajanut autoa, mutta istuu kyllä kyydissä ja ymmärtää noin suurin piirtein autoista joitan yleistä (esim. mikä ratti ja mitä sillä tehdään ja että moottori on olemassa jne jne), mutta ei mitään vähnkään teknistä eikä varmasti mitään yksityiskohtaista (paitsi värin, joka hänelle on tärkeä asia) – loihe ihmettelemään, että miksi sen pitää nyt niin nopea olla ja eikö hitaampikin riittäisi.

Koska äitini ei ymmärrä mitään internetistä ja siitä puhuminen aiheuttaa usein akuutin informaatioylikuormituksen, päätin kuvailla asian hänelle käyttäen autoanalogiaa.

”No se on vähän sama juttu kun se, että te tulette autolla Helsinkiin. Voisittehan te ajaa pikkuteitä ja hurruutella papan autolla neljääkymppiä, mutta kuitenkin tulette aina moottoritietä pitkin paljon nopeammin, eller hur. Mitäpä sitä turhaan tuhlaamaan aikaa pelkkään odotteluun?”

Näin. Yksinkertaisia asioita, yksinkertaisesti esitettynä ilman teknisiä yksityiskohtia: Auto, tie, nopeus, odottelu.

Äitini ei vieläkään ymmärrä mitään internetistä tai yhtään sen enempää autoista, mutta ymmärtää kuitenkin jotain nopeuksista sekä odottelemisesta, sekä, ainakin jollain tavalla, miksi vaihdoin nopeampaan nettiyhteyteen.


E-mollia, ei piirakkaa

pni • 13.2.2010, 11.05

Kun HacKey tuli ensimmäistä kertaa vastaan, kävin kokeilemassa sitä mutta se ei toiminut, ainakaan minun Last.fm profiililleni, se vain jumahti eikä koskaan päässyt minkäänlaiseen lopputulokseen.

Nyt kun Tomi ja Kriisi ovat testanneet ja toimivaksi havainneet samaisen palvelun, kävin uudestaan kokeilemassa josko kuuntelemastani saisi aikaiseksi kivan piirakan.

Hetken se ruksutti. Sitten antoi tuloksen: E minor wins! 0% major / 100% minor. Eikä tietenkään piirtänyt tuloksesta piirakkaa. Tietenkään.

Kuuntelen näköjään aika yksipuolista musiikkia kun kaikki on E-mollia.

Höh.

No, käppyrännälkään kävin sitten katsomassa millaisella vauhdilla videot YouTubesta siirtyvät ruudulleni: YouTube Video Speed History. Tässä näyttäisi olevan selvästi enemmän vaihtelua kuin kuuntelemassani musiikissa.

YouTube Video Speed History graphs


Ai minä vai?

pni • 28.6.2009, 14.10

Will Michael Jackson be the first ”twitter-death” in terms of where you heard it?

evanscpence @ twitter (via ecyrd)

Olen jostain syystä ruvennut harrastamaan sitä, että laitan kännykkään aamuksi useamman herätyksen. En kutsu tapaa vain oudoksi, vaan ehkä jopa hiukan tyhmäksi sillä useampi herätys voi johtaa ylipitkään torkkukuiluun kelloradion soittaessa Radio Helsinkiä unihorisontin alapuolella.

Useamman herätyksen asettaminen kännykkään on tyhmää myös toisesta syystä. Jos aamulla ei muista tarkistaa ovatko kaikki asetetut herätykset jo soineet, voi kännykkä pärähtää huutelemaan herätystä kun itse on toiletin puolella. Sellainen on häiritsevää. Siksipä olen myös ottanut tavaksi tarkistaa/poistaa kännykän herätykset aamuisin ja usein tämä tapahtuu posliinivaltaistuimella.

Siinä sitten, kun hälytykset on hoidettu alta pois, voi samalla lukaista Amppareista tuoreimmat uutiset. Mitä siinä sitten olikaan perjantaiaamuna otsikkoa tarjolla? En muista. Ei kuitenkaan sattunut silmään Jacksonista mitään. Olin jo siirtynyt jonkun joukkotiedotusvälineen sivulle lukemaan jostain ihan muusta, kun siellä tuli vastaan otsikko joka ei suoraan kertonut mistä oli kyse vaan vihjaili jonkun julkkiksen surevan Jacksonia (uutinenhan oli jo ’vanha’ siinä vaiheessa).

Se olisi kuitenkin voinut olla twitter-hetki huomasin hieman myöhemmin aamukahvia hörppiessäni. Ensimmäinen viesti joka tuli Tweetiessä vastaan, oli uutinen Jacksonin kuolemasta. Se oli tullut vähän sen jälkeen kun sammutin yöllä koneen. Jos olisin mennyt nukkumaan hiukan myöhemmin… niin… niin? Mitä sitten?

Olisin saanut tietää uutisen aikaisemmin, monta tuntia aikaisemmin kuin nyt. Olisin varmasti jäänyt koneen ääreen Googlailemaan lisää tietoa, kuten kaikki muutkin. Mennyt paljon myöhemmin nukkumaan ja saanut lyhyemmät yöunet. Ja kaikki tämä siksi, että? Että en tiennyt uutisesta ennen joukkotiedotusvälineitä, olin hidas? Että olisin ehdottomasti tarvinnut lisää tietoa tapahtumasta ja henkilöstä joka ei oikeastaan kiinnosta? Että vähemminkin unin selviää kun ei ole aamulla mentävä töihin?

Missä olit kun kuulit Michael Jacksonin kuolemasta? Ai minä vai? Paskalla olin.