skrubu

Suomen Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen sanoo, että internet on tehnyt kaikista aktivisteja – hyvässä ja pahassa. Netti on muun muassa lisännyt kaikenlaisten valitusten tehtailua, koska se on niin helppoa sähköpostitse.
–
hs.fi: Internetin vapaus saattaa koventaa median lakisääntelyä

Entä jos asiaa katsoo toisesta suunnasta?

Mitä jos ihmiset aina ovat olleet aktivisteja, mutta se ei vaan ole näkynyt samalla tavalla kuin nyt? Mitä jos ihmiset eivät aikaisemminkaan ole olleet erityisen tyytyväisiä, heidän äänensä ei vaan ole kantanut niin monen korviin?

Nyt käytössä on ilmainen palautekanava jonka kautta saa äänensä kuuluviin ilman joukkotiedostusvälineiden moderointia. Yhden ihmisen ääni kantaa pidemmälle ja useamman korvaan kuin aikaisemmin.

Ehkä ennen internettiä vallalla ollut järjestelmä vaan on suodattanut kaiken palautteen ja massan äänen pois kuuluvilta ja tuudittanut esimerkiksi Hyvärisenkin uskomaan että ihmiset ovat olleet tyytyväisempiä aikaisemmin? Sellainen voi jostain näkökulmasta katsottuna varmasti tuntua siltä, että internet saa ihmiset valittamaan enemmän.

Katselin YLEn Ykkösdokumentin Disko ja ydinsota (katseluaikaa netissä jäljellä vielä tämän viikon loppuun asti). Aivan loistava dokkari. Suosittelen lämpimästi.

Neuvosto-Virossa Suomen televisio avasi ikkunan unelmien maailmaan, ikkunan jota vallanpitäjät, tiukoista yrityksistä huolimatta, eivät pystyneet sulkemaan.

En voinut ohjelmaa katsellessani olla miettimättä sitä miten jo silloin informaatio halusi olla vapaata ja, että internet tavallaan nyt ajaa globaalisti samaa asiaa kuin Suomen televisio Neuvosto-Virossa.

Nettiä rajaavat vallanpitäjät ovat tänään ihan samanlaisia kuin vallanpitäjiät ajassa josta dokumentti kertoo. Pelätään muutosta, halutaan suojata oma valta ja tulonlähteet, ei haluta nähdä mahdollisuuksia muun kuin omien aivoitusten kautta. Päättäjien silmälasit eivät ehkä ole yhtä massiivisia enää tänä päivänä, mutta aivot niiden takana eivät ole toiminnaltaan muuttuneet.

Toisaalta niin ovat kansalaisetkin ihan samanlaisia – keksivät yhä vaan vaikka millaisia hämmästyttäviä keinoja päästä käsiksi siihen sisältöön johon haluavat päästä. Tekniikka on eri, mutta tarve sama. Ihminen joka tahtoo on näppärä tyyppi toteuttamaan itseään aikakaudesta riippumatta.

Näin se maailma ei oikeastaan hirveästi muutu, Eskoseni.